Kanta-Hämeen Hengitys ry

Toimintaa ja tietoa, erityisesti jos sinua koskettaa astma, keuhkoahtaumatauti,uniapnea, muut keuhkosairaudet, huono sisäilma tai allergiat. K-H Hengitys ry

tuberkuloosi

Maailman tuberkuloosipäivä 24.3.18

Filha ry:n sivut toteavat, että suomalainen tuberkuloosipotilas on iäkäs suomalaissyntyinen tai nuori maahanmuuttaja

Tuberkuloosiin sairastuu yli 10 miljoonaa ihmistä joka vuosi. Viime vuonna Suomessa todettiin 232 uutta tuberkuloositapausta. Tyypillinen tuberkuloosipotilas on keski-iältään 72-vuotias  suomalainen tai 33-vuotias nuori maahanmuuttaja. Maahanmuuttaja on kotoisin alueelta, missä tuberkuloosi on yleinen tauti. Tautiin sairastuneiden määrä Suomessa on pysynyt ennallaan viime vuosina.

Tuberkuloosin mahdollisuus on aina hyvä pitää mielessä, kun potilaalla on tyypilliset oireet. Näitä ovat pitkittynyt yskä, yskökset, kuumeilu ja laihtuminen. Tuberkuloosi tarttuu hengitysteitse, mutta tartunta vaatii yleensä pitkän tai toistuvan altistuksen. Tuberkuloosipotilaan lähipiiri tutkitaan, ja mahdolliset tartunnan saaneet hoidetaan uuden ohjeen mukaan.

24.3.2018 vietetään Maailman tuberkuloosipäivää 

Hämeenlinnan kaupungin museossa voi tutustua lauantaina 24.3.18 tuberkuloosin historiaan ja tähän päivään. Museo Skogsterin -näyttelyssä on opastettuja kierroksia tasatunnein ja klo 14.00 Kirsi Valveen esitelmä Tuberkuloosi tänään.
Infektiolääkäri Valve työskentelee Tampereen yliopistollisessa sairaalassa ja tuottaa sisältöjä tuberkuloosi.fi-sivustolle. Valve kertoo, mikä on tuberkuloosin tilanne meillä ja maailmalla. Tuberkuloosia Suomessa todetaan alle 300 tapausta. Maailmalla tautiin sairastuu vuosittain yhä noin 9 miljoonaa ihmistä.


Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät Hämeenlinnan kaupunginmuseo ja Filha ry.


Museo Skogster, Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna

Tuberkuloosia sairastavan tai sairastaneen vertaistukikysely

Oletko sairastanut tai sairastaako läheisesi tuberkuloosia?

Saman kokenut voi joissain tilanteissa parhaiten auttaa sairastunutta tai tämän läheistä.  Miten on tuberkuloosin kohdalla?  Kerro meille, onko vertaistuelle tarvetta? Vertaistuki on samanlaisen kokemuksen läpikäyneen henkilön antamaa tukea ja tietoa kokemuksesta.

Tällä kyselyllä Filha ja Hengitysliitto selvittävät tuberkuloosiin sairastuneiden ja heidän lähipiirinsä vertaistuen tarvetta ja sitä, miten vertaistukea voitaisiin parhaiten järjestää. Olemme kiitollisia, jos ehdit vastata tähän lyhyeen kyselyyn.

Kyselyyn vastataan ilman nimeä ja yksittäisiä vastauksia ei voida yhdistää kehenkään henkilöön.

Kyselyyn pääset tämän linkin kautta

Tubi-unohdettu keuhkotauti näyttely Hämeenlinnan kaupunginmuseossa

Tubi – unohdettu keuhkotauti -näyttely avattu Museo Skogsterissa

 

22.2.2018–20.1.2019

Museo Skogster, Hämeenlinnan kaupunginmuseo

Raatihuoneenkatu 8, 13100 Hämeenlinna

Hämeenlinnan kaupunginmuseon Tubi – unohdettu keuhkotauti -näyttelyssä tutustutaan hämeenlinnalaisiin keuhkotautiparantoloihin, parantolaelämään, taudin hoitomuotoihin ja tuberkuloosin vastaiseen valistukseen. Taudin kitkeminen on ollut osa viimeisen sadan vuoden suomalaista menestystarinaa, matkaa kohti kehittynyttä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Inhimillisellä tasolla taudin kokeneiden potilaiden tarinat ovat hyvin liikuttavia.

Tuberkuloosi oli 1900-luvun alussa pelätty kansantauti, joka tappoi lähes 10 000 suomalaista vuodessa. Se oli yleisin yksittäinen kuolinsyy maailmansotien välisessä Suomessa. Sadassa vuodessa tautitilanne on muuttunut täysin ja vain noin 300 henkeä sairastuu Suomessa vuosittain tuberkuloosiin. Vaikka taistelua tuberkuloosia vastaan ei ole voitettu ja suuressa osassa maailmaa tuberkuloosi on edelleen yleinen sairaus, keuhkotaudin vaikutukset yhteiskuntaamme ovat osin unohtuneet. Tuberkuloosi vaikutti syvästi suomalaisen yhteiskunnan rakenteisiin, esimerkiksi sen hoitoon rakennetun parantolaverkoston kautta, moni rakennuksista toimii sairaalakäytössä keuhkotaudin vähenemisen jälkeenkin. Vuosittain menetettiin tuhansia ihmisiä, joiden potentiaali jäi toteutumatta, muun muassa useita taiteilijoita kuoli nuorena ja heidän tuotantonsa jäi tyngäksi. Keuhkotauti kosketti myös monia perheitä, jotka menettivät läheisiään taudille.

Valistus ja parantolat

Saksalainen Robert Koch oli löytänyt vuonna 1882 Mycobacterium tuberculosis -bakteerin, joka aiheuttaa tuberkuloosin. Löytö johti järjestelmällisen tuberkuloosin vastustamistyön aloittamiseen. Suomessa ensimmäiset toimet olivat valistuskampanjoita, joissa muun muassa kiellettiin lattioille syljeskeleminen. 1900-luvun alussa perustettiin myös ensimmäiset keuhkotautiparantolat.

Hämeenlinna sai ensimmäisen parantolansa 1909. Paikallinen Naisyhdistys toimi aktiivisesti monenlaisen hyväntekeväisyyden parissa ja yhtenä hankkeena he päättivät ”perustaa hoitolan niitä varten, jotka hoidon puutteesta ennenaikaan murtuisiwat, ja niitä warten, jotka köyhinä eiwät woinwwt kalliissa parantoloissa hoitoa ja apua etsiä”. Myllymäen laella vuokratiloissa aloittanut parantola jatkoi toimintaansa Sairioon varta vasten rakennetussa parantolarakennuksessa.

Valtion tukemana 1930-luvulla rakennettiin maanlaajuista parantolaverkostoa vastaamaan huutavaan pulaan parantolapaikoista. Etelä-Hämeen parantolan paikaksi valikoitui Ahveniston mäntyinen harju, johon vuonna 1932 valmistui 250 paikkainen sairaalarakennus.

Ahvenistolle, kuten muihinkin parantoloihin muodostui oma sisäinen yhteisönsä ja kulttuurinsa. Parantoloissa vietettiin usein pitkiä aikoja ja potilaat järjestivät keskenään monenlaista ohjelmaa. Lukeminen, erilaiset pelit ja käsityöt olivat tärkeää ajanvietettä. Merkittäväksi muodostui myös parantolaopiston toiminta. Erilaisten kurssien avulla opittiin uusia taitoja ja käsitöitä tekemällä myös hankittiin elantoa. Ennen hyvinvointivaltion tukien kehittymistä parantolapotilas saattoi joutua huolehtimaan perheensä elannosta ja omien hoitojensa kustannuksista sairasvuoteelta käsin. Parantolasta päästyään moni fyysisen ammatin edustaja joutui hankkimaan itselleen uuden ammatin. Entiset potilaat saattoivat kohdata myös ennakkoluuloja, koska taudin pelättiin edelleen tarttuvan.

Kohti nykytilannetta

Röntgenkuvausta alettiin käyttää tuberkuloosin seulomiseen terveiltä vaikuttavien joukosta, jotta piilevät tapaukset löydettäisiin. Ensimmäisenä joukkotarkastukset pienoisröntgenin avulla aloitettiin armeijassa ja vuonna 1950 seulonta levisi koskemaan koko väestöä. Kaikkien 15 vuotta täyttäneiden keuhkot kuvattiin kolmen vuoden välein. Vilkkaimmassa kuvausvaiheessa kuvia otettiin yli miljoonalta henkilöltä vuodessa. Seulonnat loppuivat 1989.

Lääkkeet tulivat markkinoille 1940-luvulla ja samaan aikaan aloitettiin ensimmäiset laajemmat rokotuskampanjat tautia vastaan. Seuraavien vuosikymmenten kuluessa tautitilanne muuttuikin dramaattisesti, tuberkuloosi alkoi painumaan marginaaliin.

Sadan vuoden aikana tautitilanne on muuttunut täysin ja vain noin 300 henkeä sairastuu Suomessa vuosittain tuberkuloosiin. Taistelua tuberkuloosia vastaan ei ole kuitenkaan voitettu. Suuressa osassa maailmaa tuberkuloosi on edelleen yleinen sairaus. Tautiin sairastuu noin 9 miljoonaa henkeä vuodessa ja heistä 1,5 miljoonaa kuolee. Tuberkuloosi menestyy maissa, joissa kärsitään sodista, luonnonkatastrofeista tai muista yhteiskuntajärjestystä murtavista ongelmista. Huono terveydenhoito, HIV-epidemia ja aliravitsemus tarjoavat taudin leviämiselle hyvät olosuhteet.

Erityistä huolta aiheuttavat tuberkuloosibakteerikannat, jotka ovat vastustuskykyisiä monille lääkkeille. Tällaisen tuberkuloosin hoito on huomattavasti vaikeampaa ja vaatii tavallista pidemmän hoitojakson.